Elämme maailmassa, jonka tekniikan kehittyminen on joidenkin mielestä jo ehkä liiankin nopeaa. Eihän siitä ole kovinkaan kauaa kun ensimmäiset hopealusikka suussa syntyneet kermaperseet saivat joululahjaksi jonkun nintendon joka oli sitten todella suuri juttu. Nykypäivän kehityksen myötä jokaisesta taloudesta löytyy vähintään 1 pelikonsoli kahden tietokoneen lisäksi.Tämä tosiasia tukee sitä, että ei ole enää olemassa köyhiä yksinhuoltajia. eihän?
Maailman talous on nykyään enimmissämäärin kehittyvää juuri erilaisten viestivälineiden ja pelikonsolien suurien myyntitilastojen ansiosta.Pelikonsolien ja viestivälineiden ansiosta lapsilta on karannut sosiaalisten taitojen lisäksi myös eräs todella suuri asia, nimittäin kuri. Ei ilmeisesti tullut 50vuotta sitten kuuloonkaan, että se iskän pikku lissu puhuis puhelimessa samaan aikaan kun perhe syö päivällistä. Tai että se äiskän suklaanappisilmä Ville pelais gameboycoloria kesken isoäidin muistotilaisuuden. Eihän? Nykyajan tietotekniikan kehittyminen on saanut aikaan paljon muutakin kun extrasiistimmät joululahjat ja huikeat vapaa-ajanviettotavat. Mutta mitä?Välineet kehittyy, mutta miten käy ihmisten?
Ihmissuhteet & rakastuminen
Jokainen vanhoja elokuvia seurannut nykynuori ei ole voinut välttyä niiltä maalaisromantiikkaa tihkuvilta kohtauksilta, jossa ojanraitilla nuori mies kapuaa iltamyöhään ihastuksensa ikkunan alle ja alkaa viskoa pikkukiviä ikkunaan. Nuoren neidin herättyä ja ikkunan avattuaan nuori mies soittaa pihalla heinänkorsi suussa ja sukka munassa kitaralla kauniita sävelmiä ja pyytää tyttöä ulos.Tytöllä ei näin romanttisen teon edessä ole muuta vaihtoehtoa kun lähteä pojan kanssa ulkoilemaan. Tarina voi jatkua vaikka kuutamosoutelulla tyynellä järvellä....Toinen lähestymiskeino pojalla on lähettää sydämillä varustettu ja tunteella kirjoitettu rakkauskirje.
Mikäs mahtaakaan olla tilanne nykypäivänä? Nykynuorisolla ei moisiin romanttisiin tekoihin eväät riitäkkään. Kun koulun discossa ihastutaan johonkin lyyliin, niin ainut tie onneen on lähettää promilletekstari puhelimeen tai jopa rohkeimmillaan lisätä facebookkiin kaveriks.Myös kuvake.netissä tai irc-galleriassa suoritettu yksityinen kommentti saattaa johtaa jonkinnäköiseen tapaamiseen, mutta tuskin ilman, että välissä ollaan mesessä tutustuttu muutamaa viikkoa.
Ennenvanhaan sitä mentii automaattisesti juttelemaan ihastukselleen, kun ei paljon muita vaihtoehtoja tarjottu. Nykyään kun ollaan viestivälineillä 2viikkoo puskettu parhaat sketsit ulos ja on aika vihdoin nähdä siellä coffee housen terassilla...mutta... lyökö vähän lukkoon? Mihin se sosiaalinen kanssakäymistaito katoaa? Varmaan sinne hewlett packardin käyttöjärjestelmien syövereihin.
Harrastukset
Olen aktiivisesti nuoresta saakka lukenut tarinoita useista suomalaisista jääkiekkoilijoista ja heidän elämästään kasvavina nuorina. Usein olen suorastaan liikuttunut kuinka sitä kuinka mentiin kävellen tai hiihtämällä kymmenien kilometrien päähän jääkiekkoharjoituksiin, kun ei vanhemmilla ollut autoa tai muutenvaan ei ollut resursseja kuljettaa.Rahat siihen rakkaimpaan harrastukseen saatiin tekemällä lujasti töitä ja säästämällä joka ikisen pennin siihen, mitä todella halusi itse tehdä. Eli harrastaa sitä rakkainta lajiaan.
Kuinkas on systeemit nykyään? Iskät, kummisedät, sun muut ostavat kaikki varusteet, motocrossipyörät, suojat ja kypärät, koska meidän Jarista tulee maailmankuulu tähti! Jaria itseäänhän ei vois vähempää kiinnostaa joku urheilu, sillä mielessä on vaan pilvi,pillu ja lauantaina oleva keikka tavastialla. Monille vanhemmille juuri vastaava tilanne on erittäin kova paikka. Sen seurauksena sitä sitten hakeudutaan erilaisille seksuaali,perhe ja väkivaltaterapeuteille ja maksetaan 70€/h siitä, että saa istua pehmeillä sohvilla ja tilittää psykologille kuinka Jaria ei kiinnosta uppopallo, Venla ei osaa soittaa pianoa ja miehellä ei ota enää eteen. Surkeaa. Vanhemmat kuskaavat lapsiaan kaikkialle uudenkarheilla v70 velkavolvoilla. Lapsia ei tämä tyydytä. Nuoret eivät osaa arvostaa sitä mitä heillä on. He vain ajattelevat sitä mitä heillä ei ole.
Arki &Vapaa-aika
Ennenmuinoin sitä ei vapaa-ajanviettotavoissa ollut juuri miettimistä kun aamulla heräsi kuudelta, kävi navetassa, lähti kouluun ja koulusta päästyään suoraan pellolle ja kun ei enää eteensä näe niin nukkumaan. Keskustelut ystävien ja sukulaisten kanssa oli luontevaa ja käsitteli ajankohtaisia asioita. Näitä saattoi olla esimerkiksi koulu,sää,kylän urheilukipailut,pontikankeitto tai vaikka politiikka. Lisäksi viikonloppuisin kovin jätkä oli se, kuka tanssitti tyttöjä parhaiten latotansseissa.Kuinkas se mitellään nykyään?
Mitäs tähän meille vastaa 2010-luku?Jokaisella nuorella on joku kulkuneuvo, wapit,chätit,macit,pleikkarit, xboxit, kauko-ohjattavat raketit ja sähköpolttimoveneet. Kavereita on kun hurunmykkä, mutta aina sitä vain valitetaan kuinka tylsää on.Tai siis ei tylsää vaan mälsää, ahistaa, vituttaa, kiristää ja on pata jumissa kun ei oo mitään kiinnostavaa hommaa. Ainut viikonpäivä jolloin tekemistä on, niin on perjantai jolloin voi huolella vetää velvollisuudesta pää täyteen, koska "mää olin viimevklp selvinpäi niin nyt pitää dokata". Loppuun otetaan vielä karmiva esimerkki siitä, kuinka politiikka ei kiinnosta nykynuoria: Olipa kerran eräs Jäppi-niminen nuorimies, joka sai äänestysoikeuden vuonna 2006. Hiljaa täyttämisen jälkeen Jäppi käytti tunnollisena nuorenamiehenä äänestysvelvollisuutensa ja meni jonain welhoillan jälkeisenä huuruisena krapulasunnuntaina äänestämään. Omaan suosikkiin ei ollut tullut tutustuttua, joten valinta oli tehtävä paikanpäällä. Lopulta valitsin äänestettävän nimen perusteella ja Karhu Veli tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Poliittisesti latautunyt Jäppi oli sitä mieltä, että karhuveli oli sopiva eduskuntaan. Ei päässyt Karhu läpi, mutta seuraavana päivänä aamulehdestä luin, että hän oli saanut pirkanmaalta yhden äänen.. siis parempi toki sekin kuin ei yhtään.
Seksuaalisuus
Viimeisimpänä, muttei todellakaan vähäisempänä otan käsittelyyn meille niin yhteisöllisesti vieraan, mutta itsenäisesti tutun, eli seksuaalisuuden. Viitisenkymmentävuotta sitten miehet vielä arvostivat naisissa luonnollista kauneutta ja ulkonäköä. Siihen nallin sytyttävään kipinään saattoi riittää jopa vähän tuulessa hulmuttava hame tai heinätöissä pullottava hauis.
Nykyaikoina internetin ansiosta pornoteollisuus on antanut ehkä hieman väärän kuvan seksuaalisuudesta. Joidenkin miesten mielestä nainen ei ole nainen ilman silikonirintoja, botoxihuulia ja Jennifer Lopezmaista ghettobootya. Joidenkin naisten mielestä mies ei ehkä ole mies ilman selkeästi näkyvää sixbackiä ja 30senttimetrin kaapelia. eihän? Hyvä ystävääni, erästä vilppulalaista pornotaitelijaa lainaten "jokainen mies on oman elämänsä mr.lothar"... mutta siinä voi jokainen sitten miettiä kun baarista roudaa sen pubiruusun kämpille ja ei olekaan se sama lipputanko mikä olikin aamulla redtubea selatessa, vaan onkin tyytyminen siihen lehmänhäntään, jonka se vielä baaritiskillä aavistuksen pornotähteä muistuttava daami joutuu nyt kohtaamaan.
Verrattaessa elämää noin 60vuotta sitten ei kioskien lehtihyllyillä ollut kun ehkä joku maaseudun tulevaisuus ja keskisuomalainen. Mitenkäs on nykyään? Saa hitto olla jonkun yliopiston käynyt että osaa nyky-yhteiskunnassa erottaa tavallisen kioskin jostain pornokaupasta. pitkälle katukuvaan ulottuvat mainokset "JALLUN EXTRANUMEROSSA TUPLADVD" saa perhepäivähoitajat halkomaan hiuksiaan. (ja kenties jotain muutakin? mistä minä sitäkään tiiän.)
Ennenvanhaan seksuaaliseen kanssakäymiseen riitti mies ja nainen. (Tai sanotaan nyt tasa-arvon nimissä että myös mies ja mies tai nainen ja nainen.) Mutta mitenkäs on nykyään? eihän nuorilla miehillä viisari värähdäkkään ilman banaaninmakuista liukuvoidetta, hierovia geishakuulia ja jotain puhuvaa tekopillua. Kehitys näyttää tarkemmin ajateltuna vaikuttavan myös tähän.
Vielä se päivä koittaa, että minut kloonataan ja rakastun johonkin geenilehmään. voi hyvät hyssykät!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti