Lapsuuden joulu vs. Aikuisuuden joulu

Tiptaptiptap! Taas alkaa olemaan se aika vuodesta kun useamman ihmisen mielestä vuoden tärkein,hienoin ja mahtavin juhlapyhä on aivan ovella! Katukuvat,tv-mainokset, juhlateemat ja joka rakennuksen koristelut muistuttavat meitä siitä! Nimittäin joulu on tullut! Kynttilät ja monipuoliset valaistukset luovat tunnelmaa joka puolella. Jokaiselle meistä joulu itsessään merkitsee paljon, mutta miten lapsuuden joulu ja aikuisuuden joulu eroavat toisistaan? Sinänsä todella paljon, mutta sinänsä ei juuri yhtään.

Otetaan aluksi käsittelyyn joulu lapsena. Nuorella ala-ikäisellä lapsella ei ajankäsitys ole välttämättä siinä mallissa, että hahmottaisi joulun saapumisen kuin vasta siinä vaiheessa, kun mummo kysyy ensikertaa marraskuussa sen legendaarisen kysymyksen "mitäs sinä toivot lahjaksi?" Silloin jokaisella Liisalla ja Jonnella alkaa silmät killumaan. Ensilumen tullessa maahan se joulun odotus alkaa! Ensimmäisenähän mieleen juolahtaa se tolkuton lahjalista joka pitää viedä paperille hienosti laadittuna kodin pihalle ja joka aamu käydä katsomassa onko ne pienet tonttusen jäljet käyneet lapun hakemassa. Hämmästys on suuri kun lumessa on todella jäljet ja lahjalista on kadonnut. Silloin lapsi on varma, että lista on varmasti matkalla joulupukin luokse korvatunturille. (Totuushan tästä on se, että se naapurin setä on käynyt isoilla saappaillaan hakemassa sen listan sieltä kännissä baarista tullessaan. Lumihankea koristaa kenties voimakas virtsavana, mutta se ei lapsen uskoa lannista. Kyseinen setähän saapuu sitten jouluaattona pukin asussa tuomaan lahjat ja salakavalasti juomaan sitä glögiä, johon talon isäntä sujauttaa pari desiä koskenkorvaa)

Lapsen joulunodotusta kuvastaa tietysti myös se joulukalenterin avaaminen joka aamu. On mahtava tunne kun aamu alkaa pienellä suklaapalasella ja sen takaa löytyvästä kuvasta, jossa joku pirun nätti poro hengailee. Joulun tuntua lapselle tuo myös tietysti koulun joulujuhla. Siellä verbaalisesti lahjakkain oppilas on tietenkin joulupukki. Sitten tietysti on joulumuori, ne 3 itämaantietäjää, 1kertoja, pari tonttua ja loput luokasta esittää sitten joulukuusia tai laulaa joululauluja kuorossa. Lapsen äitinä tai isänä on mahtava kehuskella työpaikalla, kuinka "meidän lapsilla on tänään joulujuhla koululla. Liisa esittää joulukuusen oksaa ja Jonne ei adhd:n takia päässyt edes kuoroon. hänet opettaja sitoo juhlan ajaksi urheiluvälinevarastoon".
Joulujuhlan jälkeen alkaa tietenkin joululoma, joka ulottuu yli uudenvuoden.Joululomalla yksi mukavimmista hetkistä on kun pääsee koristelemaan kuusen.(Eli siis sen naapurin metsästä salaa varastettu puu, jonka hakureissulla isäntä veti vielä vesurilla viisi tikkiä pohkeeseen. no ajatus on tärkein)

Joulunodotukseen liittyy myös tiettyjä vaaroja, sillä ennen jouluaattoa lapsen ollessa tuhma vanhemmat luonnollisesti pelottelevat heitä kuinka tonttu tarkkailee ikkunasta. Näin lapsi luulee saavansa x-boxin, autoradan tai barbie-talon sijaan risuja lahjaksi. Silloin on oltava kiltisti! Eihän kukaan halua risuja lahjaksi. Paitsi ehkä Marja-Liisa Kirvesniemi aikoinaan..

Jouluaatto lapsena on tietenkin aivan mahtava kokemus. Joulupukin kuumalinja aloittaa aattoaamun loistokkaasti. Heti perään kylli-tädin joulut sun muut. Se tietysti hieman masentaa tunnelmaa, kun vanhemmat haluavat omia tv:n hetkeksi klo: 12 kun täytyy katsoa joulurauhan julistus. Aattoilta lapsena jatkuu sitten kukin omalla tahollaan haluamansa etiketin mukaisesti. Mutta se on varmaa, että jokaisessa talossa lapsien mielessä liikkuu vain yksi kysymys: "joko se pukki pian tulee?" Sitten kun se pukki vihdoin tulee ja kysyy "onko täällä kilttejä lapsia?"- suuri jännitys vihdoin laukeaa. Pukin polvella laulettujen laulujen jälkeen pakettien avaaminen kruunaa koko mahtavan odotuksen ja ilon!
Joulu lapsena on kyllä niin mahtava kokemus, ettei toista ole. Tai minun tapauksessani täytyy valitettavasti todeta, että oli. 22 Vuotta kun on mittarissa, niin ei enää uskalla itse soittaa joulupukin kuumalinjaan. Viime jouluna yritin soittaa tennissukka suussa, mutta on toi sikari ja viski sen verran tuhonnu äänihuulia ettei menny läpi. Yleisradion tonttu löi luurin korvaan. kiitti vitusti!


Mitenkäs sitten, kun tässä alkaa kolmenkympin kriisi lähestyä ja usko joulupukkiin ei ole enää niin vahva kuin lapsena? Oma uskoni joulupukkiin meni silloin, kun ensikertaa näin joulupukin humalassa kadulla parta vinossa ja hoipertelevia askelia ei olisi pelastanut edes 6 lentävää poroa. Ei tehnyt mieli mennä juttusille, saati pyytämään makeista. Nykyään lapsien usko joulupukkiin loppuu varmasti siihen, kun vanhemmat vievät heidät katsomaan rare exportsin.

Pohjimmiltani olen hyvin suuri jouluihminen. Lähinnä hämmästyn lähimmäisteni joulukäyttäytymistä. Esimerkiksi koulussa se oli lähes viulunsoittoa korvilleni, kun joku sanoi; "ei vittu siä on citymarketissa jo kauheet suklaahyllyt ja joululaulut soi. ei vittu taasko se alkaa?"
No siinä tekis mieli sanoa, että voit sää ne sun paahtoleipäs ja perunas mennä sitte ostamaan vaikka jonkun jehovantodistajien valtakunnansalin kioskistakin. Siellä tuskin mitään joulutunnelmaa luodaan.

Aikuisten joulunodotusta korostaa tietenkin ne ah, niin aina surullisen kuuluisat firman pikkujoulut. Sitten on tietenkin vaimon spinningin pikkujoulut, miehen moottoripyöräkerhon, sekä oluenjuonti-klubin pikkujoulut. Eli joulukuun jokaisena viikonloppuna on siis menoa ja mekkalaa!
Uskoisin, että vielä joskus firman pikkujoulut tarkoittivat sitä, että pomo vei alaisensa joululounaalle syömään. Sitten kuunneltiin joululauluja ja mentiin pikku pakettien jakamisen jälkeen kotiin nukkumaan.
Mitenkäs on nykyään? Jokaisen iltapäivälehden kannessa lukee näinä aikoina karmeita otsikoita: "-SAAHAN PIKKUJOULUISSA PETTÄÄ? -SEKSIKKÄIMMÄT PIKKUMUSTAT PIKKUJOULUIHIN. -KUINKA HAUKKUA POMOSI OIKEIN? -PARHAAT TYRMÄYSTIPAT PIKKUJOULUBOOLEIHIN". Mihin tämä stereotypia kilteistä pikkujouluista on oikein kadonnut?
Nykyäänhän pikkujoulut ovat sitä, että kokoonnutaan porukalla ennalta sovittuun paikkaan. Sitten juodaan boolia puutarhaletkulla, mennään sekasaunaan ja aamulla herätään aivan jostain muualta kuin kotoaan. Muistikuvat pomon vaimon haukkumisesta, sihteerin nykimisestä kopiokoneen päällä tai nyrkkitappelu työparisi kanssa muistuvat mieleen vasta seuraavana maanantaina työvuoron alkaessa. halleluja! Eihän nuo pikkujoulut ole mitenkään siteessä itse jouluun. Jollain eniten humalaisella on ehkä se tonttulakki päässään, mutta siitä ei paljon joulutunnelmaa tehdä.

Joulun odotusta sekoittaa siis paljon pikkujouluissa tehdyt sankariteot. Mutta kyllä kun se aatto sieltä tulee, niin muistuu se joulutunnelma mieleen myös aikuisillekkin.
Aattona aikuiselle merkitsevät yhdessäolon ja rauhaisan tunnelman lisäksi tietenkin joulusauna,hautausmaakierros, joulukirkossa käynti(On muuten kiusallista kun istut siinä sukulaisten kanssa samassa rivissä ja vastapuolella istuu se vanha rehtorisi, joka kuritti sinua aikoinaan karttahuoneessa oikeen isän kädestä.) ja sitten tietenkin se ruoka!
Lahjat eivät ole enää niin suuressa merkityksessä kuin oli lapsena. Silloinhan paketteja tuli paljon enemmän. (Vai olisiko sittenkin niin, että se joulupukin tonttu onkin siellä firman pikkujouluissa ollut näkemässä, kun hypit pelkkä kravaatti kaulassa toimitusjohtajan mercedeksen konepellillä?Siksi aina aikuiset saavat vähemmän paketteja kuin lapset) No jokatapauksessa onhan se mahtavaa antaa muijalle lahjaksi vaikka epilaattori tai kuonokoppa. Ja itse saada pitkät kalsarit, joita et ole koskaan ennenkään käyttänyt. Joulu on antamisen ja saamisen aikaa. Vai miten se oli.
Joulun odotus päättyy usein siihen, kun paketit on avattu ja on aika siirtyä yöpuulle. Joulua edeltävä ja jouluaaton jälkeinen yö ovat kyllä aina hekumaalisia.

25.12 puolestaan on suomen suosituin baaripäivä. Silloin lähes jokainen nuori vaihtaa villasukat korkkareihin ja suuntaa sinne kotipaikkakuntansa kuumimpaan menomestaan. (meilläpäin sitä kutsutaan mätikseksi) Kyseisen illan aikana tapaa niitä lapsuuden ja nuoruuden tuttuja ja muistellaan kuinka vuonna 98 esitettiin yhdessä sählykerhon pikkujouluissa tonttuja. Että kun oli siistiä! Toiset eivät ymmärrä joulupäivän juopottelua, mutta silti siellä baariloissa aina kaikki vaan on.

Vaikka joulufiilistelyt ja se odottaminen onkin todella mukavaa, niin silti täytyy ihmetellä muutamia seikkoja joihin törmää joka vuosi:

1) Miksi ihmeessä jotkut ihmiset laittavat jouluvalot ikkunoihin jo lokakuussa?
2) Kukahan einsteinistä seuraava on älynny keksiä autojen kojelaudalle kiinnitettävät kyntteliköt?
3) Miksi aikuiset ihmiset esiintyvät laumoina julkisilla paikoilla humalassa joulupukiksi pukeutuneina?
4) Miksi ihmiset menevät baariin jouluaattona?
5) Miksi kaupungeissa joulukuuset heitetään parvekkeelta alas?
6) Miksi Marja tyrnin jouluohjelmaa pitää esittää julkisesti?
7) "Oi mikä nauru syntyiskään, jos isi sais tietää tän, että joulupukki suukon sai" -Miksi eräässä suosituimmassa joululaulussa äiti pettää isää joulupukin kanssa?
8) Jos talossa on 2 ovea ja 6 ikkunaa niin onko joulupukki mahdollisesti alkujaan mänttäläinen, kun tulee silti savupiipusta sisään?

Rauhallista joulua ja onnellista uuttavuotta!

Torstain ja sunnuntain välinen yö menee äkkiä!

Nyt kun pakkanen kiristää pakaroita, nenä on punainen ja varpaita palelee niin on hyvä välillä myös muistella sitä toista vuodenaikaa eli kesää. Kesällä monelle nuorelle ehdoton kohokohta on tietenkin festarit.
On meneillään kesän kuumimmat ajat. Radiossa pauhaa pitkä kuuma kesä, lonkerolasi on jäinen ja mainokset ovat pullollaan toinen toistaan houkuttelevampi ilmoituksia musiikkifestivaaleista. Tieto siitä, että kaikki suosikkiartistit esiintyvät samalla lavalla sytyttää itse kunkin. On mahtavaa nähdä vihdoin Spice Girlssit, Mamba, Tina Turner, Outkast ja VP Lehto samana viikonloppuna! wuhuu!

Kun minä olin nuori, niin perinteiset kesäfestarit olivat perjantain ja lauantain tapahtuma. Nykyään kun katsoo festareiden ohjelmistoja niin esiintyjiä on myös bruukattu myös torstaille ja jopa sunnuntaille. Odotan innolla milloin Kalle Keskiset, Sedu Koskiset ja muut mahtipontiset festarijärjestäjät tekevät festareista esimerkiksi parin viikon mittaiset? Siinä kun parisen viikkoo tinttaa aamusta iltaan sama kiljutonkka kädessä niin luulisi saavan kerrasta tarpeekseen. Tosin aina joukkoon mahtuu myös niitä mustiakin lampaita.

Mitäs festareilla sitten yleisesti ottaen tapahtuu? Kaikki lähtee liikkeelle siitä, että yksi kaveri tilaa vanhempiensa verkkopankkitunnuksilla koko kaveriposselle sadan euron liput tapahtumaan. Seuraavaksi päätetään että kuka suostuu ajamaan. No koska Pellervo on porukan ainut kenellä on oma auto, niin hän luonnollisesti saa tämän velvollisuuden toimia kuljettajana. Menomatkalla kusi,-tupakka -ja oksennustaukojen ja samojen biisien ja vittuilujen jälkeen on aika lyödä Sierra pellolle parkkiin ja Pellervokin voi alkaa ottamaan.
Ensitöikseen festarialueella lyödään se lidlistä ostettu lemmenpesä pystyyn. (On muuten huvittavaa kuinka nykyään nuoret jopa harjoittelevat teltan pystytystä kotipihassaan vanhempiensa johdolla festareita edeltänä päivänä.Siinä ei Iskä tiiä siitä mitään kuinka tyttärensä immenkalvot kolisee seuraavana päivänä tossa majassa) Kun Teltta on pystyssä onkin jo aika lähteä katsomaan ensimmäistä esiintyjää! Itse esiintymislavojen läheisyydessä vallitsee nykyään hyvin tarkat turvallisuusmääritykset. Omia pulloja ei saa nauttia lainkaan. Syy tähän tulee varmaan muutaman vuoden takaa kun eräillä festareilla mies heitti Antti Tuiskua kaljapullolla. Olis ollut kyllä mielenkiintoista nähdä sekin. Siinä varmaan pari kaveria jutellu "et osu, et varmaan osu. saat jaloista 5 pistettä, vartalosta 10 ja päähän jos osut niin 15 pistettä" pakkohan se nyt on heittää. Rock-historiaan on kuulunut koko sen olemassaolon ajan se, että lavalle heitetään jos jonkin näköisiä tavaroita. Robbie Williams saa usein pikkuhousuja lavalle. Tosin eikös se varmaan ilahtuis enemmän boxereista. Beckhamin muijaa heiteltiin joskus tomaateilla. Miksei sitten vois heittää pullollakin? samaa kulutustavaraa sekin on.

Mitäs muuta sitten festareilla on tapana tapahtua? No perinteisiinhän kuuluu tietenkin ostaa se 15€ maksava "hullun hauska" hattu jossa lukee joku dorka teksti. Sitten ehdottomasti pitää ostaa se paita, jossa lukee joku "en ole urologi mutta voin vilkaista".Maanantaina kun äiti purkaa reppuasi, niin tulee se tuttuakin tutumpi lause "mikä toi on?"
Myös ne erilaiset kojut joissa voi kymmenen euron kappalehintaan yrittää heittää hernepussilla tölkkejä on niin mahtava keksintö, että pakko on ottaa pari erää. Rahaa on mennyt taas siihen malliin, että tulevat viikot voi huoletta nukkua olkimatolla.

Festareiden ehdoton hienous on tietenkin ne aamut. Heräät siihen, kun pää on kipee, vieressä nukkuu joku Pete Parkkosen ja Anita Hirvosen sekoitus.Nälkäkin olis, mutta ne suomalaista ruokakulttuuria rikastavat työläiset alkavat pyöritellä kebabranskalaisia vasta illan suussa. Kaiken kruunaa se sadevesi, joka on liikuttanut telttaa noin 3metriä koilliseen yön aikana. Eikä siinä vielä kaikki, joku 5kieliseen bassoonsa kyllästynyt elämäntaparokkari on saanut kuningasidean raaputtaa "slayer"-tekstin autosi kylkeen.Lisäksi rahapussistasi ei ole mitään havaintoa. No ei siellä ollu kun iskän mastercard ja oma kirjastokortti. Ei haittaa.

Kuten monelle on tuttua, niin hygienian merkitys on melko tärkeä virstanpylväs kun aletaan sitä seuraavan yön unelmaa festarikansan seasta etsiä. Kavereiden kokemuksista voin kertoa, että jos siellä neiti ei ole kolmeen päivään käynyt pesulla, saati viittinyt niitä alusvaatteitaan vaihtaa niin se maku ja haju ei siitä makuupussin kankaasta lähde koskaan.
Moni mies puolestaan jättää silti festareilla suihkussakäynnin kokonaan väliin, sillä axe poistaa hien hajun ja kondomia käytetään sen takia, ettei se suihkun väliinjättäminen tule selville.
Nykyisin festareilla onkin järjestetty erinomaisia suihkutiloja. Vanhat työmaakopit on vaivalla tuotu paikalle ja suoraan läheisestä saastuneesta järvestä tuleva ruskea vesi takaa loistavat puitteet. Siinä on mukava huljutella kainaloita kun tukka lähtee päästä ja iholla alkaa jotkut alkueläimet pitämään kotia.

Mutta mitä ihmiset sitten yleisesti ottaen hyötyvät festareista? Maanantaina kun Pellervo on päässyt kotiin, niin on viikonlopun saldoksi kertynyt hukkunut rahapussi, 300€ rahanmenetys,Visvasyylä,kakkostyypin diapetes, törkeä rattijuopumus,4päivän kuoleman kanuuna ja petetty tyttöystävä. Alunperinhän sinne mentiin katsomaan niitä esiintyjiä, mutta sattu toi uni maistuun justiin sillon kun se huoneesi julisteissa esiintyvä nuorelta tytöltä näyttävä rockmies oli siellä lavalla.

Harmi juttu, mut ensvuonna uusiks! Sillon vois ottaa vaikka ton 16 hengen kelomökin ihan vaikka Pellervon nimiin.
 

Viina on viisasten juoma. -because you worth it

Noniin! Viimeisestä blogimerkinnästä onkin ehtinyt jo kulua tovi ja olen saanut lukuisia kutsunhuutoja uudesta blogista. Etenkin edellisviikonloppuna vieraillessani kotiseudun kuppiloissa eivät ihmiset minulta mitään kuulumisia kyselleet, vaan että koska uusi blogi ilmestyy. Mielenkiintoista sinänsä, mutta laitan sen itsesuojeluvaistossani alkoholin piikkiin. Siis minkä? no sen perisuomalaisiin perinteisiin kuuluvan juotavan juoman joka muuttaa ihmistä melkoisesti. Etenkin naisia! Blogin numero 4 aiheena on kaikille meille suomalaisille tuttu aihe,Kuningasalkoholi. Mutta miten alkoholin vaikutukset eroavat sukupuolten välillä? Jokaisella meistä on siitä pieni käsitys.

On perjantai-ilta ja kaveripiireissä on puhuttu että mites olis pikku zembalot? Miehille etiketti onnistuneeseen iltaan on hyvin yksiselitteinen. Käydään alkosta hakemassa pitkä pullo kossua, s-marketista aski bostonia ja siihen kyytipojaks mäyräkoira olvia. Siitä nopeesti kyyti jonkun kaverin poikamiesboxiin jossa kuunnellaan musiikkia, pelataan pokeria ja alotellaan sivistyneesti. Joku kenties näyttää facebookista tai kuvake.netistä pari herkkua emäntää, jotka saattavat illalla discopallon alle ilmestyä. Asuvalinta on helppo: Farkut ja joku paita. Siinä se ja ei muutakun tilataksia odottelemaan.

Kuinkas alkuilta sujuu kauneemmalla sukupuolella? Aluksi haetaan alkosta helmeilevää omenaviiniä tai ihan punaviiniä(jos haluaa seota). K-marketista kenties pari zidua ja sitten kotiin. Suihkussa,meikkaamisessa ja tukanlaitossa menee se helppo 5tuntia. Sitten onkin aika siirtyä vaatekaapin eteen. Edessä on todellinen kriisi. Mitä laittaa päälle? Siis ihan kauheeta.Tässä topissa tissit näyttää liian isoilta, siis nää legginssit saa mun perseen näyttään ihan hirveeltä. Puhelu ystävälle onneksi pelastaa tilanteen, sillä Lissu lupasi lainata sitä gina tricoosta varastamaansa minihametta jossa varashälytin ei näy kun tietystä kulmasta katsottuna. Ihanaa. Kun alkuseremoniat on hoidettu on aika siirtyä kavereiden keskuuteen. Aloittelupaikalla on vilinää kuin kanalassa. Peilin eteen on noin 15minuutin jonot ja vessan-ovikin on ollut vasta 50minuuttia lukossa.


Mitenkäs sitten kun on baariin päästy?

Yleisestiottaen miesten baarikäyttäytyminen on jaettavissa kahteen ryhmään.
Niihin, jotka ovat tulleet baariin keskittymään oleelliseen, eli juomiseen. Tuoppia tuopin perään, pari shottia väliin ennen varsinaisia jallucolia.
Toinen puolisko koostuu niistä, jotka ovat tulleet saalistamaan. Rahaa menee muiden juomiin enemmän kuin omiin, tanssilattialla kädet ovat aktiivisemmat kuin jalat ja iskurepliikit ovat tarkasti harjoiteltuja.Silti kuitenkin ensinmainitulla porukalla käy usein se flaksi ja ilta päättyy kaksin vällyjen väliin. Mutta vain siksi koska heillä on tyttöystävät. Siksi(kö) se öljy maistuukin niin?

Naisten baarikäyttäytyminen voidaan niin ikään jakaa kahteen eri osa-alueeseen: Niihin poikkeuksetta suuremmissa kaupungeissa havaittaviin naisiin, jotka ovat usein viimesenpäälle laittautuneita, henna kalinais-tyylisellä meikillä varustautuneita hienohelmoja jotka eivät salli juuri minkäänlaista katsekontaktia.Jos aikoo juomaa tarjota niin se kelpaa, mutta jos erehdytkin kysymään tai kehumaan niin saat vain vaitonaisen hymähdyksen kiitokseksi.
Sitten on se toinen porukka jotka ovat usein todella juopuneita, minihame on noussut hieman lonkkatason yläpuolelle ja puheesta on usein vaikea saada selvää. Lisäksi myös osalla on pieniä pahoinvoinnin oireita.On ylpeää todeta, että näitä jälkimmäiseen porukkaan kuuluvia naisia on todella paljon kotiseudullani ja etenkin kaveripiirissäni. Minusta on ilo seurata vierestä, kuinka kaksi naista pitää kolmannen hiuksia, joka oksentaa. Tai sitten kun toinen nainen huutaa toisella morgan kanessa että "VITTU SUN PILLU NÄKYY TAAS. LASKE NYT SITÄ HAMETTAS.ASIAA!!!"

Mutta mitenkäs sitten kun seuraavana aamuna linnut ovat pudonneet puista, suu on kuiva ja päätä särkee kun runebergillä?
Miehet lähtevät ihan aikaa ja päivämäärää katsomatta lähipubiin ottaan pari korjaussarjaa, koska sillähän se lähtee millä on tullutkin. Siinä se.
Naiset puolestaan alkavat itkeä, soittelevat kavereille läpi mitä eilen on tapahtunut ja ovatko he vielä vihaisia. Lisäksi vannotaan vala, jonka mukaan ei juoda enää ikinä. Se ikuisuus kestääkin aina seuraavaan viikonloppuun.

Mutta mikä nuoria saa sitten tarttumaan pulloon? No tietysti se, että kaiken voi laittaa kännin piikkiin. Jos on sattunut siellä koulussa bongaamaan jonkun tosi hyvännäkösen muikkelin niin helpompihan hänen perseeseensä on tarttua 3.2promillen kännissä lady gagan ja spottivalon luodessa tunnelmaa, kuin että jossain citymarketin puurohyllyillä.
Toinen syy juoda on tietysti se, että kun annukalla on tosi uudet siistit tekoripset, silikonirinnat ja botoxipohkeet niin onhan ne nyt kateuksissaan mukavempaa haukkua lyttyyn 4.3 promillen juovustilassa baarin savukekopissa, kuin että koulun kirjastossa alkais mielipiteitään ilmaista. Karua on.
Tietysti myös kortilla on se kääntöpuolikin. Kuten joku selväpäinen absolutisti on joskus todennut "myös selvinpäin voi olla kivaa". Mutta mitäs hauskanpitoa se on? Otetaan esimerkki selvinpäin olevasta naisesta ja humalassa olevasta naisesta baarissa:  Voisiko kuvitella että joku menisi selvinpäin baariin, nuolisi tanssilattialla kolmen miehen kanssa, haukkuisi ystävänsä lyttyyn ja lopuksi vetää portsaria korkkarilla perseelle. Ei?
Entäs jos tämä sama tapahtumaketju toteutuisi punaviinipullon kumonneelta naiselta? No tietysti se on ihan ymmärrettävää koska se oli niin kännissä. Eihän tossa nyt ollu mitään ihmeellistä.

Humalassa avautuu niin lukematon mahdollisuus tuoda se oma persoonansa esiin, että ehkä siksi mölyöljy maistuu niin monelle. Sääli.

(epä)terveelliset elämäntavat?

Blogin kirjoittaja suosii pelkkiä ykkösiä.

Viimeaikoina on tapetilla ollut erilaiset terveyttä käsittelevät aiheet. Esimerkiksi tv-mainonnassa puolet mainoksista on terveyttä ja hyvinvointiamme edistäviä mainoksia, kuten esimerkiksi danone,danonino,activia sun muut mainokset, jossa kauniit naiset syövät jogurttia ja ovat silminnähden terveitä ihmisiä. Lopuksi vielä kansalaisille luvataan 30päivän palautusoikeutta jos ei ole tyytyväinen jogurttiinsa. Kuka ihme vetää 30päivää samaa jogurttia ja sitten tajuaa että ei se ollutkaan niin hyvä homma? Kuukauden syömistä seuraa kuukauden ripuli vähintäänkin. En kyllä tiedä parempaa iskurepliikkiä baarissa kun menis siihen baarin komeimman tai kauniimman pöytään ja alkaa kehuskelemaan "haluuks jotai juomaa, meitsi palautti just 30päivän activiat takas, ettei oo rahast kii" Meikäläinen olis ainakin ihan sulaa vahaa tossa vaiheessa...

Toinen raaka esimerkki on legendaarinen ostos-tv. Arkipäivänä kun avaat television välillä 10-15 ja et halua niitä jukujuku-pelejä tai big brother-chättejä seurata ei ole muita vaihtoehtoja kun ostos-tv. Missä on ne kaikki vanhanliiton imurit, autovahat, tai aromipesät? Eihän ostos-tv:ltä tule enää kun erilaisia kauneutta ja hyvinvointia edistävien laitteiden mainoksia.Kaikkein miellyttävimpiä on tietysti ne tarranauhalla vatsaan kiinnitettävät vibrat, joilla saat unelmiesi sixpackin kahdessa viikossa. "Voit katsoa pornoa tai opiskella samalla kun reenaat" vai mitä ne mainosäänet siinä nyt sanookaan. Onko joku törmännyt joskus johonkin ihmiseen joka on aidosti kertonut reenanneensa sen mahtavan vatsalihaksistonsa nimenomaan ostos-tv:stä tilatuilla tuotteilla?
Paljonkohan ostos-tv:ssä mainostavat yritykset ovat mahtaneet maksaa niille lihaville ihmisille jotka ovat aina siinä mainoksen alussa lyllertämässä xxxl:n potkupuku päällä yrittäen tehdä vatsalihaksia. Sitten mainosääni sanoo "Oletko kyllästynyt vanhoihin harjoituksiin? Haluatko jotain uutta? Miltä tuntuisi mahtavat vatsalihakset nykyisen kaljatynnyrisi sijaan. Meillä on ratkaisu ongelmiisi. Uusi mad max ultra bonus...." BLAA!Sitten ruutuun tulee se Ossi Puolakan näkönen jätkä joka kävelee kahden misun kanssa rannalla ja jännittelee hauiksia. Minusta kyseisten lihaskuntolaitemainoksien parasta antia on juuri ne ylipainoiset ja selkävaivaiset ihmiset siinä mainoksen alussa.

Näin tuoreena urheiluhierojana oli joulun jälkeen tyrmistyttävää lukea tilastoja suosituimmista joululahjoista. Suklaarasiat,pitkätkalsarit, autoradat ja barbitalot on niin ysäriä kun voi olla. Nimittäin suosituimpia joululahjoja suomessa oli erilaiset hieronnan korvaavat laitteet, kuten piikkimatot,kipukoukut, hierontatuolit, hierontapallot ja vastaavat. En tässä nyt lähde ammattini puolesta asiaa purkamaan vaan siksi, että kokeillessani ensikertaa hierontatuolia erään porvariystäväni olohuoneessa havaitsin sen selkään suunnatun laitteen käsittelevän lähinnä selkärankaa.Oli oma asento sitten mikä tahansa. Se ei ilmeisesti ole päällimmäinen tarkoitus. On siinä tyttö/poikaystävälle selittelemistä kun on anopille ostanu joululahjaks hierontatuolin ja anoppi vetelee rullatuolissa neliraajahalvauksessa loppuelämänsä kun veti vähän nikamat vituiks se laite. No ajatushan on tunnetusti tärkein!Pahimmassa tapauksessahan se hierontatuolin vibra sekottaa koko sulkijalihaksen toiminnan. Mitähän appiukko siihen tuumais? mene ja tiedä..

Henkilökohtaisesti olen viimeaikoina tutustunut paljonkin erilaisiin terveyttä käsittäviin aiheisiin. Päällimmäisenä esimerkkinä tulee mieleen viimeviikonlopun tapahtumat. Olin eräässä Vaasalaisessa luontaistuotekaupassa, kun huomasin kaupassa ilmoituksen Terveys ja hyvinvointimessuista vaasan åbo academyssä. Silmäni alkoivat killua heti mahtavista messuista ja päätin tutustua messujen sisältöön internetissä. Ohessa suora lainaus messujen mainoksesta. " Upeita messutarjouksia! Arvontaa!Tuote-esittelyjä! Lääkäreiden ja asiantuntijoiden ilmaisia luentoja!" Lukiessani tämän olin todella innoissani. Kuvittelin pääseväni jopa keskustelemaan jonkun urheilulääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa erilaisista asioista.
Sunnuntaina heräsin herätyskellolla ja lähdin itse pääkallopaikalle intoa täynnä. Mutta mitä? ovet olivat lukossa molemmin puolin rakennusta. Messujen tuli alkaa klo:10, päättyä klo:17 ja olin paikalla klo:12. Ei näkynyt kun pari ihmistä pihalla. Häntä koipien välissä palasin takaisin kotiin ja aloin tutkimaan netistä että mikä mättää. No avasin sitten Messuohjelman (jota en aiemmin ollut tehnyt) Silmiin pisti erityisesti luentojen aiheet hieman tarkemmin kerrottuna: -Apua mieskuntoon- preloxin tutkittu keho. -Maha-suolikanavan toiminnalliset häiriöt. -Naisen ravitsemus. - Kvinna, måste du springa på wc hela tiden? Täytyy rehellisesti sanoa, että olin aika iloinen etten päätynyt koko messuille. Olis varmaan alkanu alahuuli väpättään viimeistään ton viimesen luennon aikana.. Olis taas miehisyys ajettu melkoselle koetukselle. Ensikerralla täytyy kyllä pikkusen pintaa syvemmältä tutkia,ennenkun lähden yhtään millekkään messuille. huhhuh...

Jäppi vastaan nykynuoriso!

Nyt kun on vauhti saatu päälle, niin ei muutakun antaa mennä vaan!Viimeisimmän blogin lopussa lupauduin ottaa kantaa johonkin nyky-yhteiskuntaa koskettavaa aiheeseen ja sen tässä teenkin.

Elämme maailmassa, jonka tekniikan kehittyminen on joidenkin mielestä jo ehkä liiankin nopeaa. Eihän siitä ole kovinkaan kauaa kun ensimmäiset hopealusikka suussa syntyneet kermaperseet saivat joululahjaksi jonkun nintendon joka oli sitten todella suuri juttu. Nykypäivän kehityksen myötä jokaisesta taloudesta löytyy vähintään 1 pelikonsoli kahden tietokoneen lisäksi.Tämä tosiasia tukee sitä, että ei ole enää olemassa köyhiä yksinhuoltajia. eihän?
Maailman talous on nykyään enimmissämäärin kehittyvää juuri erilaisten viestivälineiden ja pelikonsolien suurien myyntitilastojen ansiosta.Pelikonsolien ja viestivälineiden ansiosta lapsilta on karannut sosiaalisten taitojen lisäksi myös eräs todella suuri asia, nimittäin kuri. Ei ilmeisesti tullut 50vuotta sitten kuuloonkaan, että se iskän pikku lissu puhuis puhelimessa samaan aikaan kun perhe syö päivällistä. Tai että se äiskän suklaanappisilmä Ville pelais gameboycoloria kesken isoäidin muistotilaisuuden. Eihän? Nykyajan tietotekniikan kehittyminen on saanut aikaan paljon muutakin kun extrasiistimmät joululahjat ja huikeat vapaa-ajanviettotavat. Mutta mitä?Välineet kehittyy, mutta miten käy ihmisten?


Ihmissuhteet & rakastuminen
                   Jokainen vanhoja elokuvia seurannut nykynuori ei ole voinut välttyä niiltä maalaisromantiikkaa tihkuvilta kohtauksilta, jossa ojanraitilla nuori mies kapuaa iltamyöhään ihastuksensa ikkunan alle ja alkaa viskoa pikkukiviä ikkunaan. Nuoren neidin herättyä ja ikkunan avattuaan nuori mies soittaa pihalla heinänkorsi suussa ja sukka munassa kitaralla kauniita sävelmiä ja pyytää tyttöä ulos.Tytöllä ei näin romanttisen teon edessä ole muuta vaihtoehtoa kun lähteä pojan kanssa ulkoilemaan. Tarina voi jatkua vaikka kuutamosoutelulla tyynellä järvellä....Toinen lähestymiskeino pojalla on lähettää sydämillä varustettu ja tunteella kirjoitettu rakkauskirje.

Mikäs mahtaakaan olla tilanne nykypäivänä? Nykynuorisolla ei moisiin romanttisiin tekoihin eväät riitäkkään. Kun koulun discossa ihastutaan johonkin lyyliin, niin ainut tie onneen on lähettää promilletekstari puhelimeen tai jopa rohkeimmillaan lisätä facebookkiin kaveriks.Myös kuvake.netissä tai irc-galleriassa suoritettu yksityinen kommentti saattaa johtaa jonkinnäköiseen tapaamiseen, mutta tuskin ilman, että välissä ollaan mesessä tutustuttu muutamaa viikkoa.
             
Ennenvanhaan sitä mentii automaattisesti juttelemaan ihastukselleen, kun ei paljon muita vaihtoehtoja tarjottu. Nykyään kun ollaan viestivälineillä 2viikkoo puskettu parhaat sketsit ulos ja on aika vihdoin nähdä siellä coffee housen terassilla...mutta... lyökö vähän lukkoon? Mihin se sosiaalinen kanssakäymistaito katoaa? Varmaan sinne hewlett packardin käyttöjärjestelmien syövereihin.


Harrastukset
                  Olen aktiivisesti nuoresta saakka lukenut tarinoita useista suomalaisista jääkiekkoilijoista ja heidän elämästään kasvavina nuorina. Usein olen suorastaan liikuttunut kuinka sitä kuinka mentiin kävellen tai hiihtämällä kymmenien kilometrien päähän jääkiekkoharjoituksiin, kun ei vanhemmilla ollut autoa tai muutenvaan ei ollut resursseja kuljettaa.Rahat siihen rakkaimpaan harrastukseen saatiin tekemällä lujasti töitä ja säästämällä joka ikisen pennin siihen, mitä todella halusi itse tehdä. Eli harrastaa sitä rakkainta lajiaan.
               
 Kuinkas on systeemit nykyään? Iskät, kummisedät, sun muut ostavat kaikki varusteet, motocrossipyörät, suojat ja kypärät, koska meidän Jarista tulee maailmankuulu tähti! Jaria itseäänhän ei vois vähempää kiinnostaa joku urheilu, sillä mielessä on vaan pilvi,pillu ja lauantaina oleva keikka tavastialla. Monille vanhemmille juuri vastaava tilanne on erittäin kova paikka. Sen seurauksena sitä sitten hakeudutaan erilaisille seksuaali,perhe ja väkivaltaterapeuteille ja maksetaan 70€/h siitä, että saa istua pehmeillä sohvilla ja tilittää psykologille kuinka Jaria ei kiinnosta uppopallo, Venla ei osaa soittaa pianoa ja miehellä ei ota enää eteen. Surkeaa. Vanhemmat kuskaavat lapsiaan kaikkialle uudenkarheilla v70 velkavolvoilla. Lapsia ei tämä tyydytä. Nuoret eivät osaa arvostaa sitä mitä heillä on. He vain ajattelevat sitä mitä heillä ei ole.


Arki &Vapaa-aika
             
                    Ennenmuinoin sitä ei vapaa-ajanviettotavoissa ollut juuri miettimistä kun aamulla heräsi kuudelta, kävi navetassa, lähti kouluun ja koulusta päästyään suoraan pellolle ja kun ei enää eteensä näe niin nukkumaan. Keskustelut ystävien ja sukulaisten kanssa oli luontevaa ja käsitteli ajankohtaisia asioita. Näitä saattoi olla esimerkiksi koulu,sää,kylän urheilukipailut,pontikankeitto tai vaikka politiikka. Lisäksi viikonloppuisin kovin jätkä oli se, kuka tanssitti tyttöjä parhaiten latotansseissa.Kuinkas se mitellään nykyään?

 Mitäs tähän meille vastaa 2010-luku?Jokaisella nuorella on joku kulkuneuvo, wapit,chätit,macit,pleikkarit, xboxit, kauko-ohjattavat raketit ja sähköpolttimoveneet. Kavereita on kun hurunmykkä, mutta aina sitä vain valitetaan kuinka tylsää on.Tai siis ei tylsää vaan mälsää, ahistaa, vituttaa, kiristää ja on pata jumissa kun ei oo mitään kiinnostavaa hommaa. Ainut viikonpäivä jolloin tekemistä on, niin on perjantai jolloin voi huolella vetää velvollisuudesta pää täyteen, koska "mää olin viimevklp selvinpäi niin nyt pitää dokata". Loppuun otetaan vielä karmiva esimerkki siitä, kuinka politiikka ei kiinnosta nykynuoria: Olipa kerran eräs Jäppi-niminen nuorimies, joka sai äänestysoikeuden vuonna 2006. Hiljaa täyttämisen jälkeen Jäppi käytti tunnollisena nuorenamiehenä äänestysvelvollisuutensa ja meni jonain welhoillan jälkeisenä huuruisena krapulasunnuntaina äänestämään. Omaan suosikkiin ei ollut tullut tutustuttua, joten valinta oli tehtävä paikanpäällä. Lopulta valitsin äänestettävän nimen perusteella ja Karhu Veli tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Poliittisesti latautunyt Jäppi oli sitä mieltä, että karhuveli oli sopiva eduskuntaan. Ei päässyt Karhu läpi, mutta seuraavana päivänä aamulehdestä luin, että hän oli saanut pirkanmaalta yhden äänen.. siis parempi toki sekin kuin ei yhtään.


Seksuaalisuus
                           Viimeisimpänä, muttei todellakaan vähäisempänä otan käsittelyyn meille niin yhteisöllisesti vieraan, mutta itsenäisesti tutun, eli seksuaalisuuden. Viitisenkymmentävuotta sitten miehet vielä arvostivat naisissa luonnollista kauneutta ja ulkonäköä. Siihen nallin sytyttävään kipinään saattoi riittää jopa vähän tuulessa hulmuttava hame tai heinätöissä pullottava hauis.

Nykyaikoina internetin ansiosta pornoteollisuus on antanut ehkä hieman väärän kuvan seksuaalisuudesta. Joidenkin miesten mielestä nainen ei ole nainen ilman silikonirintoja, botoxihuulia ja Jennifer Lopezmaista ghettobootya. Joidenkin naisten mielestä mies ei ehkä ole mies ilman selkeästi näkyvää sixbackiä ja 30senttimetrin kaapelia. eihän? Hyvä ystävääni, erästä vilppulalaista pornotaitelijaa lainaten "jokainen mies on oman elämänsä mr.lothar"... mutta siinä voi jokainen sitten miettiä kun baarista roudaa sen pubiruusun kämpille ja ei olekaan se sama lipputanko mikä olikin aamulla redtubea selatessa, vaan onkin tyytyminen siihen lehmänhäntään, jonka se vielä baaritiskillä aavistuksen pornotähteä muistuttava daami joutuu nyt kohtaamaan.
                          
Verrattaessa elämää noin 60vuotta sitten ei kioskien lehtihyllyillä ollut kun ehkä joku maaseudun tulevaisuus ja keskisuomalainen. Mitenkäs on nykyään? Saa hitto olla jonkun yliopiston käynyt että osaa nyky-yhteiskunnassa erottaa tavallisen kioskin jostain pornokaupasta. pitkälle katukuvaan ulottuvat mainokset "JALLUN EXTRANUMEROSSA TUPLADVD" saa perhepäivähoitajat halkomaan hiuksiaan. (ja kenties jotain muutakin? mistä minä sitäkään tiiän.)                  
Ennenvanhaan seksuaaliseen kanssakäymiseen riitti mies ja nainen. (Tai sanotaan nyt tasa-arvon nimissä että myös mies ja mies tai nainen ja nainen.) Mutta mitenkäs on nykyään? eihän nuorilla miehillä viisari värähdäkkään ilman banaaninmakuista liukuvoidetta, hierovia geishakuulia ja jotain puhuvaa tekopillua. Kehitys näyttää tarkemmin ajateltuna vaikuttavan myös tähän.

Vielä se päivä koittaa, että minut kloonataan ja rakastun johonkin geenilehmään. voi hyvät hyssykät!

tästä se alkaa

Noniin. Jotkut ihmiset ovat jopa kaipailleet 2000-luvun alkupuolella suhteellisen sekavina aikoina irc-galleriaan väsäämiäni blogeja. Suuren kannustuksen,adressien ja jopa uhkailujen sisuunnuttamana olen päättänyt kaivaa maagisen blogikynäni jälleen esiin ja alkaa kirjoittamaan niin tuttujen,tuntemattomien ja jopa omaa elämääni käsittäviä blogeja. Blogien tarkoituksena ei ole saavuttaa mitään tuksun tai seppo rädyn blogien aikaansaamaa yleisöpalautevyöryä, vaan ihan sekalaiseen viihdekäyttöön. Mua ei oikeestaan kiinnosta vittuakaan kuka tätä lukee. Olen vain huomannut, että opiskelu ammattikorkeakoulussa tuottaa niin paljon vapaa-ajan ongelmia, että mikäs sen mukavempaa kun kirjoittaa.

Menneet kuukaudet:

Niin siinä sitten vaan kävi, että toukokuussa lävähti urheiluhierojan paperit kouraan ja oli ammatti takataskussa. Mitäs hyötyä siitä nyt sitten on? Tulevaisuuden näkymistä kun ei ollut ainakaan mitään käryä niin ainakin se, että työttömäksi jäädessään saisi varmasti jotain työttömyyskorvauksia kun on ammatti <3 Intin jälkeen kun joutu ihan työkkäristä saakka hakemaan elämänsyrjää niin ei paljon lukion oppimäärän suorittaneelle rahaa herunut ja työkokemustakin piti olla vähintään 10kk että sais työttömyyspäivärahaa, niin meikäläisellä oli työkokemusta 9kuukautta ja 20päivää. Ei markan markkaa.

no enivei. Kesä oli kyllä mielenkiintoista aikaa. Toukokuussa kun vielä hiero asiakkaita kuortaneella ja kesäkuussa oli kädet täynnä kuollutta lihaa, kun olin koko kesän atrian logistiikassa töissä 3vuorossa.Muutos oli käsinkosketeltavissa.
Kesäkuun alussa muutin Seinäjoelle, josta tunsin about 3 ihmistä. jos päivässä on 24tuntia, joista 8 on töissä, 8h nukkuu, 2tuntia käy salilla ja 6tuntia on facebookissa, niin voidaan todeta että maugasta on. Viikonloput oli sitten erikseen, mutta senkin aina ties kun pakkas adidaksen retkirepun täynnä iloista mieltä ja parit boxerit ja matkalla vilppulaan soitti pojille, että mitäs keksitään. Ties sitä aina matkalla virtain alkosta hakee sen mäyriksen ja minttuherkun.Muutenkin elämä seinäjoella tuntui kyllä niin kusiselta ainakin lukuisten tapahtumien kautta, jotka vain lujittivat uskoa siitä, että ehkei se ollut aivan meikäläisen paikka. Voinkin tässä listata jokusen tapahtuman.

1) Tapaus uimahalli: Seinäjoella on mahtava uimahalli, jossa on kuntosalitkin samassa mestassa. Kerran otin kertamaksulla salikerran ja uimisen päälle. No olin siinä reenini reeninyt ja menin alakertaan suihkuun, josta oli tarkoitus mennä uimaan. Olin siinä miesten puolella normaalisti pesemässä itseäni suihkussa, kun joku mun ikänen siivoojanainen sieltä kävelee vastaan. Meikäläinen siinä kello paljaana ja hän vain katsoo silmiin, kelloon,silmiin ja jatkaa matkaa.MITÄ IHMETTÄ? on siinä ammatinvalinta ollut varmasti perusteltua. jokatapauksessa lähdin oitis meneen koko paikasta ja totesin mielessäni, että tämä siivooja oli se, kuka tappiolle jäi. minulla ei ollut kuin voitettavaa.

2)Tapaus parkkipaikka: Olin suorittamassa kesäkuussa erään paikallisen automarketin myymälässä ostoksiani ja tulin kaupasta ulos. kaivoin siinä audin avaimia kun huomasin, että eräs vähemmistöön kuuluva kansalainen juuri kokeilee olenko muistanut lukita autoni ovet. kysyin häneltä "mitäs meinasit sieltä viedä" johon hän vastasi tylyn kylmästi "EN MITÄÄN" ja jatkoi matkaansa.

3)Tapaus pyöräretki: Ostin seinäjoelle muutettuani todella massiivisen ja miehisyyttä korostavan tähtipyörän. Olin eräänä kauniina kesäpäivänä pyöräilemässä, kun huomasin asfatilla kännykän. Pysähdyin ja kurotin sitä nostamaan niin samalla siima kiristyi ja puhelin alkoi liukua kohti ojaa, jonka takana ison männyn suojassa 2kappaletta noin 10v poikaa nauraa ja osottaa mua sormella.En olekaan hetkeen ollut niin punainen.

4) Tapaus kuntosalikortti: Olin ensikertaa ostamassa itselleni kuntosalikorttia paikalliselle kuntosalille, kun minua palveli käytökseltään hieman jorma uotista muistuttava herrasmies. Hän kysyi olenko jo täyttänyt 18vuotta, johon vastasin, että "juuri täytin 22" Siihen tämä vastasi "SIIS VITTU SÄ OOT HYVIN SÄILYNY" ja katsoi mua päästä varpaisiin. Ei hyvänen aika...
Tapauksia on kyllä monia muitakin, mutta kerroin loput vaikka santa fe:ssä.

Tuli muuten tosiaan tosta lukiosta tulikin mieleen kun jäi aikanaan se valkolakkikin saamatta kun jäi se enkku pisteestä vajaa A. Siihen päälle vielä kun kompensaatiopisteet jäi 1pisteen päähän niin ei kai toi lukio ollu ihan meikäläisen paikka. Ei oikeen lottonumerot osunu. Silloin saattoi jopa tuntua siltä, että se leidi fortuna ei pelkästään kääntänyt selkäänsä, vaan näytti ihan persettään.

Syksyn jo hiipiessä esiin alko kuitenkin melkonen tapahtumasarja. Hain puolivaloilla ammattikorkeakoulun jälkihaussa tekniikan ja liikenteenalalle seinäjoelle,kotkaan ja vaasaan. Erilaisten vääntöjen ja kääntöjen kautta päädyin vaasaan ja mikäs sen juhlavampaa kun se, että Vilppulalaisen vapaa-ottelun tulevaisuuden lupaus Peke pääs samalle luokalle. Itse sain tietää torstaina ja peke perjantaina, että koulu alkaa maanantaina.

Ensimmäinen viikko asuttiin Maken luona tilavassa, mutta sitäkin hienommassa 30neliön yksiössä. Siinä kun 10neliöö mieheen asuttiin, niin ei se aivan pelkkää ruusuillatanssimista ollu, koska se oli myös juhlaa.
Kyseisen viikon lopussa saatiinkin sitten vihdoin kolmio pahamaineisesta verkkokadun ghetosta. Verkkokatuhan on todella siisti mesta asua. Viimeviikolla Poliisit oli pihassa vain noin viikon jokatoisena päivänä. Eilen tullessani kotiin joku maastohousuihin ja lenkkareihin sonnustautunut herrasmies kusi meidän alaoveen. Hän sanoi minulle "juoppo mikä juoppo, mutta minä kusen" vastasin vain että "anna mennä" ja jatkoin kusivirran yläpuolelta matkaani kuivemmille vesille.

Meneillä oleva viikko lupaakin todellista opiskelijan kulta-aikaa, kun keskiviikkona olis Vaasa by night ja torstaina Ast in-risteily. Jälkimmäisestä onkin luvassa todellinen shokki, sillä osallistujalistojen perusteella (ja kuten tekniikan&liikenteen alasta voi jotain päätelläkkin) niin miesvoittoisella porukalla mennään. Siihen kun lisää vielä Ruotsinlaivan, niin huhhuh.. Tavoitteena on pysyä neitsyenä ja vähän kattella ettei toi peke kauheesti kohella noiden keppiensä kanssa.

Tulevat kuukaudet:
Kone-ja tuotantotekniikan opinnot on siis saatu hyvin käyntiin ja elämä vaasassa muutenkin tuntuu mukavalta. Ensimmäisenä päivänä meille näytettiin kalvolta erilaisia tilastoja vaasasta, niin silmiinpistävää oli se, että 1/5 ihmisistä ovat korkeakouluopiskelijoita. Lisäksi 25% ihmisistä puhuvat Ruotsia. Siinä on pari kertaa Vilppulan veijarit ollu ihmeissään, kun toisen kotimaisen kielemme kanssa on jouduttu tekemisiin. No kaikkeen tottuu, paitsi jääpuikkoon perseessä.
Tulevat 6viikkoa lupaa myös kovia aikoja, sillä koska kämppiksellä on kepit, niin se vaatii myös minulta suuria uhrauksia. Otetaan huomioon, että peke ei tällähetkellä juuri muuhun pysty kun pukemaan boxerit, pesemään hampaat ja käymään facebookissa. Kaiken muun hoidan minä. Vaikka peke onkin vapaaottelumiehiä ja itse vain väsynyt ex-kiekkoilija, niin etu on minulla, sillä yhdellä jalalla mies ei kykene puolustamaan itseään. Aionkin laatia taloon järjestysssäännöt, joiden perusteella se tiskaa,siivoaa ja pyykkää, kumpi häviää joka ilta järjestettävät karhukävelyt ja korkeushyppykisat. On muuten tosi sekin, ettei nämä nykyajan opintotuet kyllä riitä mihinkään. Onneksi on sentään veikkaus.fi ja se, että siellä työskentelevät ihmiset osaavat lyödä tuollaisia kertoimia pitkäänvetoon.

Sellaista. Tajusin juuri kirjoittaessani, että tämähän on varsin hyvä syy ostaa pullo punaviiniä. Silloin tekstiä varmaan tulee suuremmalla tunteella ja levottomuudella. Ensikerralla saatan ehkä ottaa jo kantaa johonkin yhteiskuntapoliittiseen aiheeseen, tai vastaavaan. Jokatapauksessa sen lupaan etten ainakaan itsestäni kerro näin paljoa.