
Kävelylenkillä sitä usein saa rauhassa miettiä erilaisia asioita. Tallustellessani Vaasan vankilan eli "rantahotellin" ohi, niin kiinnitin huomiota mielenkiintoiseen asiaan. Vankilan lähettyvillä sijaitsi jonkinsortin myymälä missä myydään vankien tekemiä käsitöitä. Mahtaako olla niin, että siellä myyjätär hyökkää asiakkaan kimppuun:
-"Kuule hei. tässä olis tämmönen pankkiryöstäjän kutoma upea poppana. eiks oo kiva.. Ja heii.. tässä olis tarjouksessa tämmösen 10vuotista tuomiota istuvan pedofiilin tekemät villasukat." -On varmaan tosi lämpöset...No joo. Työ kertoo tekijästään vai tekijä kertoo työstään?
Kävely keväisessä säässä veden ääressä on ajatustenjuoksun johdosta hyvin palkitsevaa. Vilppulassakin kosken ääressä kävely on varsin mukavaa. Tai siis oli. Kosken lähettyvillä on olemassa jonkun sodan (Yleissivistyksen puuttumisen vuoksi en tiedä minkä sodan) muistopatsas jossa on Kas´kummaa alaston mies ja nainen. Miehellä on muistaakseni jonkinsortin miekka kädessä. Joskus lapsuudessa muistan kuinka patsaan vierestä mennessäni havaitsin, että joku oli todellakin laittanut kyseisessä patsaassa olleelle miehelle kondomin. Sekä taisi kädessäkin olla sipsipussi.
Tämä tarina tuli vain mieleeni siitä, että olen sen jälkeen kiertänyt kyseisen muistopatsaan kaukaa. Yläasteen päätösjuhlatkin pidettiin kosken maisemissa, mutta aina se sama mielikuva tuli mieleen. Voi hyvänen aika.
Vaasassa en ole vielä liioin törmännyt vastaaviin hävyttömyyksiin ulkoillessani. Tai mahdollisesti olen. Luin kesällä paikallisesta pohjalainen-nimisestä sanomalehdestä kuinka Vaasassa on naisille järjestetty nudistiranta. Siis sellainen uimaranta, jossa on aidattu alue merelle päin. Miehiltä on luonnollisesti pääsy kielletty. Lehden jutun mukaan kuitenkin joka kesä alueelle pyrkii myös miehiä. Kysyn vaan että yrittävätköhän he mahdollisesti naamioitua naiseksi? vai lahjoa portsarin. No jos meinaavat naamioitua, niin eiköhän käry käy viimeistään siinä vaiheessa, kun vetää bikinit jalkaan. Jokatapauksessa näin talvella löysin kyseisen paikan ollessani kävelemässä meren jäällä. Pakkohan sitä oli siellä käydä. Ihan vaan että jos joskus joku turisti kysyy, että mahdanko tietää kyseisestä paikasta. Niin voin paukutella henkseleitä että olenpa käynytkin siellä. Sen verran voin selventää, että kireän pakkassään ansiosta paikalla ei ollut ainuttakaan nudistia.
Palatakseni aiheeseen kevät, tulee mieleeni myös monia muitakin asioita kuin tämä keli. Keväänhän kruunaa tietysti jääkiekon MM-kisat, jotka järjestetäänkin tänä vuonna täällä Suomessa.Jos joku ei sitä vielä tiennyt.
Mutta mitä vittua? Yksittäiseen otteluun lippu maksaa yli 150€. Köyhälle tommonen summa on tietysti suuri, mutta kuulostaa melko suurelta silti. Esimerkiksi viime vuonna Slovakiassa liput alkoivat 30€:stä.
Jos yksittäiset liput ei kiinnosta, niin jääkiekkofanin täytyi jo aiemmin ostaa kokonainen lippupaketti. Se vasta olisikin. Yksittäiselle päivälle 3 jääkiekko-ottelua. Itse olen pyörinyt kyseisen lajin parissa 18vuotta ja voin sanoa, että 3 peliä samana päivänä on aika paljon se. Mitähän järjestäjät tuumaavat kun porukka ottaa peliin Suomen lippujen, pelipaitojen ja fanilakanoiden sijaan makuupusseja, tyynyjä ja peittoja. Enää ei poliisikoulussa reputtaneiden järjestyksenvalvojienkaan tarvitse turvatarkastuksissa haalia katsojilta viinapulloja, puukkoja ja sateenvarjoja. Nythän suurin osa takavarikoiduista asioista on eväsrasiat, maitopullot ja termarit. Mahtaako lööpit hehkuttaa MM-kisojen aikaan uutisotsikoilla "Mies yritti salakuljettaa peräsuolessaan kalakeittoa jääkiekko-otteluun"
Toivottavasti ei. Nälkä ja väsyhän tommosessa 9tunnin maratonissa tulee. Yhtäkään peliä meinaa nykyään jaksaa kattoon. Jäähalleissa myytävät nakkimukit ja oreganohelvetillä höystetyt pizzaslicet ei paljon nälkää paranna.
Nyt joku vääräleuka varmasti miettii, että onhan joissakin lippupaketeissa otteluja jaoteltu usealle päivällä. Joo on. Ajappa Vaasastakin Helsinkiin 6tuntia ja ala miettiin hotellia siihen päälle kun on omiin ja toverin lippuihin paukuteltu yli tonni. Mahtaako jäähallin piha näyttää samalta kuin taannoin Helsingissä vallinnut romanileiri? Vain kevät sen meille kertoo.
Oli asiat niin tai näin, niin ikimuistoiset kisat on tiedossa!
Viimeaikaisissa blogeissa en ole juurikaan jauhanut henkilökohtaisista asioistani. Syy tähän lienee se, että ne tuskin montaakaan ihmistä erityisemmin kiinnostaa. Nyt kuitenkin kevään kunniaksi uhraan muutaman lainin omien asioideni puimisiin.
Maaliskuun alkupuolella ei enää meikäläisellä lennä ainostaan mauton huumorintaju ja älyttömät jutut, vaan lennän ensimmäistä kertaa itsekin. Vähän makeeta. Miksikö en ole lentänyt aiemmin?
Noh..En ole kärsinyt lentopelosta, en ole mielestäni ollut mikään matkustamisvihaaja, minulla ei ole ollut maastapoistumiskieltoa, eikä mitään lentämistä estävää terveydellistä syytä. (Esim. peräpukamat). Ei vaan ole tullut lenneltyä. Mutta nyt vihdoin!
Toinen henkilökohtainen asia on se, että maalis-huhtikuussa Elisan ja minun perheeseen tulee vauva. (Sydän lensi kurkkuun.Sykkeet 190. Mitä vittua Jäppi?") Joo. Nimittäin koiravauva. Havannankoiranpentu. Eli Bichon havanais. Ei siis ihminen. Vaan karvainen koira.
Pyrin kirjoittamaan asian varsin selkeästi ja helpostiymmärrettävällä tekstillä, sillä olen ilolla ja joskus surullakin saanut lukea facebookista tuttavieni kirjoituksia Mänttä-Vilppulan juorumyllyn uutisista. kuinka esim. "Haha. Ooon kuulema raskaana! Voi vittu näitä Mänttä-Vilppulan juorukelloja xDD" Tai mitä näitä sairastumisten, eläinrääkkäysten ja vastaavien ikävien asioiden jauhamisiin tulee. Eiköhän lukijat ymmärtäneet nyt. Toivon todella ettei Simo pian soita että "Ne onnitteli essolla kun musta on kuulemma tulossa isoisä" Ei Ei!
Kolmas henkilökohtainen asiani liittyy joulupäivän tapahtumiin Mäntän yöelämässä. (jälleen kerran.) Silloin sain kuulla usealta jos kymmeneltäkin että "Mene nyt Jäppi vittu parturiin jo. Mitkä noi sun hiukset oikein on? Joko Simo joutuu maksaan susta koiraveroa? Eikö sun muijas sano sulle mitään kun sulla on noin törkeen pitkät hiukset" Jne.. No. Nyt nekin on vihdoin leikattu. 9 kuukautta kestänyt odotus on vihdoin ohi. Olo on kevyt.
Aloin muuten miettimään, että helmikuu on juuri yli puolivälin ja meikäläinen hehkuttaa jo keväästä. Vähän sama, kun tilasin lokakuussa liput Suvi Teräsniskan tulkoon joulu-konserttiin. No mutta onhan se välillä ihan hyvä olla aikaansa edellä.
Toivottavasti myös lukijoilla alkaa kohta olemaan kevättä rinnoissa!