Uuden vuoden aloitus saa ihmiset yleisesti innostumaan uusista asioista uuden ja paremman elämän toivossa. Uudella ja paremmalla tarkoitan juuri jokaista suomalaista jotka lupaavat uuden vuoden alkaessa, että "tammikuussa aloitan uuden kuntokuurin. oon kovassa rantakunnossa kesällä.". Useimmilla tämä innostus kestää juuri loppiaisen yli tai se loppuu viimeistään siinä vaiheessa kun iltapäivälehdet hehkuttavat viikon putkeen norjalaishiihtäjä Maarit Björgenin suhteellisen massiivisia haubereita, eli hannuja, eli hauislihaksia.
Itse nautin valtavasti lukiessani lihavien suomalaisten kommentteja kyseisestä aiheesta: "Vittu mikä hormoonihirmu. ei tommosia saa kaurapuurolla." -Björgen on 32vuotias. Varmasti koko ikänsä liikuntaa harrastanut terve nainen. Miksei ole mahdollista että yli 20vuoden päivittäisellä liikunnalla ei voisi lopputulos olla tuollainen. Eihän se käy? Aina pitää syytellä ja kyseenalaistaa. Itsehän kuulun porukkaan, joka voi huoletta dissata Björgenin käsivarsia pieniksi.(-öö..ok?)
Onko oletusarvo todellakin se, että ammatikseen hiihtävillä naisilla pitäisi olla sellainen pyöreä olvin kultalonkerolla kasvatettu etureppu? Miten joku ampumahiihtäjäkään pystyisi makuulta ampua? Eihän sellaisen kummun päällä saisi mitään tasapainoa. Palkintokorokkeellakin mitalinluovuttaja yrittäisi asettaa voittajan kaulaan kultamitalia, mutta koska kaksoisleuka on niin suuri niin hän joutuisi vaan toteamaan. -"Sori meillä ei ollut kun puoli metriä narua per mitali. No laita kotonas se sitte kaulaas". Ei kuulosta hyvältä.
Jotta kuntoiluun ja laihtumiseen liittyvät uutiset eivät saisi liian vähän palstatilaa, niin eihän tämäkään blogi olisi mitään ilman sanaa karppaus. Jokainen on varmasti silmiään ja korviaan myöten täynnä kyseistä sanaa ja siihen liittyvää keskustelua. Eniten minua lähinnä huvittaa nämä huostaanottopuheet ja muut lapsiin kohdistuvat karppausjutut. Tahtoisin todella nähdä lastensuojeluviranomaisen, joka menee tavallisten Horttanaisten ovelle koputtamaan aikoessaan viedä lapset turvaan, koska vanhemmat ovat muuttaneet heidän ruokavaliotaan. Mielestäni on ihan hyvä jos vanhemmat kiiinnittävät huomiota lastensa ruokailutottumuksiin, sillä jos esim. lastentarhanhoitaja ei erota että kumpi on äiti ja kumpi tytär, niin jotain olisi tehtävä jo pienenkin lapsen kohdalla.
On olemassa tietysti sellaisiakin vanhempia, jotka antavat lapsilleen niukasti ruokaa. Silloin lapsien tulisi osata ymmärtää mitä pitää tehdä. Tai minä ainakin ymmärsin jo siirtyessäni rintaruokinnasta tuttipulloon, että jos sitä ruokaa ei tule kun sen aika on, niin siwa on aina auki. Jos äiti tyrkyttää lapselle vähähiilihydraattista ruokaa ja lapsi karkaa grillille, niin mielestäni vanhemmat saavat siinä vaiheessa katsoa kauppalappuaan ja peiliinkin.
Oli asiat niin tai näin, niin palatakseni alkuperäiseen aiheeseen. Kaikki tavallista suuremmat hauikset tai takareidet leimataan usein dopingaineisiin. Ei koskaan kovaan työntekoon. Tähän asiaan voisin nähdä ratkaisuna ns. "Vapaan sarjan." Eli minkä? -No sen, että kehitetään urheilutapahtumia, joissa sellaiset ihmiset saavat kilpailla keskenään joille ne napit, piikit ja nappulat maistuvat vähän paremmin.Tiedän että tällaisia sarjoja on jo olemassa painonnostossa, mutta ei oikein muissa lajeissa.
Voisin luvata ja taata, että sellaiset urheilukilpailut kiinnostaisivat ihmisiä huomattavasti enemmän kuin nykyiset.
Kaikki muistavat viime kesän miesten keihäänheiton "surkeahkot" esitykset, kun juuri kukaan ei meinannut rikkoa edes a-rajaa. Miltäs kuulostaisi vaihtoehto, jossa suomalainen heittäisi keihästä esimerkiksi 120metriä? wooo! Heittolajeissa emme välttämättä pääsisi niin kiihottaviin lopputuloksiin kuin esimerkiksi pikajuoksussa. Olisi nättiä kun joku suomalainen pinkoisi 100metriä alle kuuteen sekuntiin. Tai jos Vilppulan piirikunnallisissa seiväshypyn voittotulos olisikin 12metriä. Siinä menisi varmasti aamukahvit henkitorveen lukiessa kmv-lehden urheilusivua.
On sanomattakin selvää, että dopingaineiden käyttö saattaisi vahingoittaa ihmisen terveyttä. Mutta ehkä se saattaisi myös lisätä mielenkiintoa urheilun seuraamista kohtaan. Tällä tarkoitan sitä että toisihan se oman mielenkiintonsa mennä katsomaan esimerkiksi uintia, jossa yhdellä kisaajalla olisi 3jalkaa, toisella 4 kättä ja yhdellä keuhkojen sijaan kidukset. Voiton veisi varmasti silti se, kenellä on kovan hormonikuurin takia kasvanut selkäevä. No mutta voitto on aina voitto! Turha siitä on kiistellä.
Urheiluselostajille kyseiset asiayhteydet tuottaisivat tietysti tuskaa.. "Radalta viisi starttaa latvian michelis säynäväs, jonka ennätys lyhyeltä radalta on kolme, kaksitoista. säynäväksen vahvuus on suomukas iho, sekä voimakas pyrstön heilutus"
Asiaa voi myös lähestyä niin, että dopingaineiden sallimisella omassa sarjassaan voitaisiin viedä ihmisen kehitystä eteenpäin. En tarkoita nyt edellämainittuja lisäruumiinosia. Vaan sitä, että urheilussamme on olemassa jo niin paljon suuria epäkohtia. Kuten se, että kilpaa autoa ajavat ihmiset kutsuvat itseään moottoriURHEILIJOIKSI. Miten ihmeessä joku traktor-pullingkuski voi sanoa että "Olen kehittynyt urheilijana valtavasti ja ensikaudella voitan mestaruuden". Siellä helvetin autohallissahan sitä traktoria kehitetään ja yritetään tehdä nopeammaksi. Eihän se kuski missään punttisalilla tai lenkkipolulla sitä autoonsa saa nopeammaksi. Jos autoja ja muita kulkuneuvoja kehitetään kokoajan nopeammaksi, niin miksei ihmistäkin?
Suurin osa lukijoista on varmasti jo nyt leimannut minut täydeksi hormonien puolestapuhujaksi. Mutta koska omatuntoni ja nandrolonitestini ovat puhtaat, niin lyön lisää vettä myllyyn:
Dopingaineiden sallimisella olisi valtavasti hyötyä myös siviilielämään. Ajatellaan iltapäivälehden uutisia, joissa sienestäjä on törmännyt karhuun metsässä ja päässyt pakenemaan kuin ihmeen kaupalla. Teoriani mukaan "Karhu haastoi miehen oikeuteen pahoinpitelystä" tai "nainen juoksi 90km/h uroskarhua karkuun"-tyyppiset otsikot eivät ylittäisi edes uutiskynnystä... Ainakaan täällä pohjanmaalla.
Jos asioita kärjistellään oikein kunnolla, niin ihmiset varmasti alkaisivat myös miettimään tosissaan, että kenet sieltä baarista kotiinsa tuo. Pimeässä riisuttu täysin ventovieras ihminen kun ei kuulemma aamuisin aina näytä tai tunnu siltä mitä oli suunnitellut...Varsinkaan jos kyseessä on tekstissä mainittu uintivoittaja.
Piikitöntä vuodenjatkoa kaikille!
